17.11 - 22.11 Melbourne

Sydneyssä asuin australialaisen nettituttuni Stephanien kanssa hänen setänsä ja tätinsä luona, mutta Melbournessa pääsin osaksi hänen oman perheensä elämää. Kanssamme asui tämän ajan myös portugalilainen Tania, jonka Steph oli tavannut kesällä Irlannissa Gavin Fridayn konsertissa ja joka nyt oli tullut Australiaan katsomaan U2:ta (13. kerran kahden vuoden sisällä). Oli tietenkin hienoa olla hetken aikaa osana aitoa aussi-perhettä, mutta toisten vaivana oleminen ei aina suju täysin ongelmitta. Stephin perhe oli kuitenkin todella mukava ja vieraanvarainen ja muutamia väärinymmärryksiä lukuun ottamatta aika oli oikein antoisaa.





Pettymyksekseni en kuitenkaan ehtinyt käydä Victorian osavaltion upealla rannikkotiellä, Great Ocean Roadilla, eikä perheen loma-asunnolla vierailuunkaan jäänyt aikaa. Syynä tähän oli maanantai 20.11, jonka Steph ja Tania viettivät U2:n uuden videon kuvauksissa pienessä pubissa Melbournen Richmondin kaupunginosassa. Minä en päässyt avustajaksi, koska he eivät tienneet sukunimeäni, eivätkä täten voineet ilmoittaa minua casting - yhtiölle. Itse oli ilmoittautumisen aikaan juuri lentokoneessa ja kun laitoin matkapuhelimeni takaisin päälle Melbournen lentokentällä, ilmoittautuminen oli juuri saatu päätökseen.





Kiertelin maanatain Melbournen keskustassa ja nautin kaupungin ilmaisesta sightseeing - raitiovaunusta. Eksyin myös osavaltion kirjastoon, jossa oli ilmainen internet ja ostin ison pallon taivaallista italialaista jäätelöä. Shoppailin levykaupassa ja ostin tuliaisia ja kiitos-lahjan isäntäperheelleni. Päivä oli siis suhteellisen onnistunut pettymyksistä huolimatta ja ainakin voin bongailla ystäviäni YouTubesta ja MTV:ltä videon ilmestyessä tammikuussa.





Melbournen visiittini aikana sain kuitenkin toteutettua yhden tärkeimmistä Australia - tavoitteistani. Viimeisenä päivänäni tässä maassa matkustin junalla ja kahdella bussilla Melbournen ulkopuolelle Healesvillen suojelualueelle, jossa asustaa kaikenlaisia maanosan alkuperäisiä eläimiä: muun muassa kenguruita, koaloja, vompatteja, vesinokkaeläimiä ja nokkasiilejä. Neljä tuntia riitti juuri ja juuri alueen ympäri kävelemiseen ja matkoilla näin monia erilaisia Melbournen kaupunginosia.



















Illalla oli aika hyvästellä uudet ystäväni ennen seuraavan aamun lentoa. Juuri kun olin painamassa päätä tyynyyni, huomasin tyynyni tuntuvan oudon elävältä. Toinen perheen koirista oli päättänyt sen olevan erinomainen lepopaikka.