28.10 Aattoilta pitkä on

Tajusin perjantai-iltana - tai oikeastaan lauantaiaamuna - nukkumaan mennessäni, että nyt on kiire hoitaa kaikki jäljellä olevat asiat ennen sunnuntaiaamun lähtöä. Tarkka kolmen kuukauden suunnittelu petti totta kai viimeisellä hetkellä. Onnistuin onneksi lahjomaan äitini käymään puolestani apteekissa ja vaihtamaan valuuttoja – neljiä eri dollareita.

Pakkasin kuumeisella kiireellä tavaroita ja mietin, mitä voisin jättää pois. Rantapyyhe jäi kotiin samoin kuin toinen pullo aurinkovoidetta, jonka olin varmuuden vuoksi ostanut Prismasta alle puoleen hintaan. Sesongin ulkopuolella on hyvä tehdä ostoksia.

Parasta viimeisessä illassa olivat ystävien kanssa järjestetyt ”illalliset”: nuudeliwokkia, punaviiniä ja lettuja vatsan täydeltä. Enkä edes panikoinut paljoa! Kunnes…

Loppuilta meni (taas kerran) katastrofin puolelle. Onnistuin kaiken lisäksi huomaamaan kello kymmeneltä illalla, että viisumini oli vain Australiaan. Hetken panikointi, äidin haukut ja wikipediaan, josta löytyi linkki viisumisäädöksiin, jotka kertoivat minulle, että Suomella on erikoissopimus Uuden-Seelannin ja Yhdysvaltojen kanssa viisumivapaudesta lyhyillä matkoilla ja ettei Hong Kongiinkaan tarvita viisumia. Huh huh. Luultavasti matkatoimiston väki selitti tämän minulle juurta jaksaen lentoja varatessani, mutta onnistuin sen tapani mukaan jo unohtamaan.

Positiivista pikkutunneille venyneessä illassa oli kuitenkin se, ettei unta tarvinnut pitkään odottaa.